[composer: K. Viikate]
Kourasta tuntee kmmenen
ryhdist het` suoraselkisen
Akanoita jyvin kovat kyljetkin kavahtaa
Sana on miehen mittainen, se luista ei
vaikka kultainen on pinta kivetyksen
alla kutsuvan kulkueen
Odottanut olen tulevaa,
odottanut olen,
nyt kulutan mennytt aikaa
jota uruilla unholan juhlitaan
Vastuu ei avaa aapistaan
mielipahaa sit saada tavaamaan
Muistomerkkien pt paikoilla kokonuottien
Kilvan hopeitaan kiillottaa,
jotka pelkin palkein hiillostaan
puhisevat saamatta kuloa kaimoineen nousemaan
Odottanut olen tulevaa,
odottanut olen,
nyt kulutan mennytt aikaa
jota uruilla unholan juhlitaan
Odottanut olen tulevaa,
odottanut olen,
nyt kulutan mennytt aikaa
jota uruilla unholan juhlitaan
Ja kun ajattelen kuolemaa
ajattelen sit,
mit saanut en milloinkaan aikaan
ja mitenk minua huomenna soitetaan
- uruilla unholaan
This lyric was posted anonymously. Not yet confirmed by Book of Metal.
