Kipua krsinyt vaeltaja
Iskuja kestnyt hiljaa huokaa
Toivostaan luopunut vain odottaa,
Kyytin viimeist manalaan
Tiet sai pivien pian pttyvn,
Kirosi ironiaa elmn
En vain odottaa voi tuskissaan,
Henkyst viimeist korisevaa
On elon polku kivinen,
Sen tahtoo unohtaa
Kunnes mustaan ikiuneen,
Se hnet kuljettaa
Ikkunastaan nki maan lumisen
Niin aloitti pivns viimeisen
Omaiset paikalle pian kutsuttiin
Lkitys viimeinen annettiin
Kun lhdn aika koittaa,
Viel ktt puristaa
Tiet, hnt viel pitkn tullaan tll muistamaan
This lyric was posted anonymously. Not yet confirmed by Book of Metal.
