Kperryn sinun kainaloon,
haen varjostasi suojaa.
Itken itkuni rintaasi vasten,
tunnen ettet huomaa.
En saa selkoa tuulistasi,
sin puhallat toiseen suuntaan.
Ja vaikka kylm on povesikin,
aion maatua sinun huomaan.
Thn vereni lasketaan,
pisara kerrallaan muurataan.
Kauneinkin kukka viel kuihtuu,
suurinkin runko halkeaa.
Ei kasva viljasato, kuivuu.
Tt maata lapset kiroaa,
se on punamultaa.
Kuuroihin korviin huutoni hukkuu,
ei edes kaiku vastaa.
En lyd oikeaa polkua,
etk sin voi tulla vastaan
Mink meist, olen se paha,
vai heikompi ainoastaan?
Kuinka kaltoin voi kohdellakkaan,
iti omaa lastaan.
Thn vereni lasketaan,
pisara kerrallaan muurataan.
Kauneinkin kukka viel kuihtuu,
suurinkin runko halkeaa.
Ei kasva viljasato, kuivuu.
Tt maata lapset kiroaa,
se on punamultaa.
Thn vereni lasketaan,
pisara kerrallaan muurataan.
Kauneinkin kukka viel kuihtuu,
suurinkin runko halkeaa.
Ei kasva viljasato, kuivuu.
Tt maata lapset kiroaa,
se on punamultaa.
This lyric was posted anonymously. Not yet confirmed by Book of Metal.
