Min kuljen siell miss
maailma on pime ja lohduton
takapihoilla joissa kukaan
ei ole leikkinyt aikoihin
Surkeutta kannan selssni
sydmessni muistoa sinusta
ja se muisto vet
syvemmlle varjoihin
Jos ei niin pime y tll ois
en kai koskaan vois
muistaa ihanuuttasi Varjonkukka
ja jos pivt olis liian pitkt ja levet
ei niiden vliss
voisi kokea unen kauneutta
Maailma tappaa kaiken kauniin
mutta sinua en sille anna
pidn salassa, sinut
Varjonkukaksi kastoin
Sotamies voi rakastaa
kuningatartaan ikuisesti, vaan
koskaan ei kai ky
pinvastoin
This lyric was posted anonymously. Not yet confirmed by Book of Metal.